tiistai 15. heinäkuuta 2014

Marja

Tämän viikon MakroTex-haasteena on marja.


Karhunvatukat ovat vielä ihan raakileita.


Punaherukat kypsyvät kovaa vauhtia.


tiistai 8. heinäkuuta 2014

Ötökkä

MakroTex-haasteena tällä viikolla ötökkä.

Olin ensin laittamassa ainoastaan alimmaisen, viime viikonloppuna kuvaamani ötökän, mutta sitten jäin miettimään, tarkoittaako ötökkä oikeasti vain hyönteisiä? Itselleni ötökkä-käsite on paljon laajempi, muille ehkä ei, joten varmuuden vuoksi siis toinenkin, toukokuussa otettu "virallisempi" ötökkäkuva.


Tämä ötökkä piti omenankukan antimista.


Tällainen ötökkä löytyi viikonloppuna valkoherukkapensaan lehden alta.


tiistai 1. heinäkuuta 2014

Raidat raidassa

Makrotexin haasteena tällä kertaa raidat.


Raidat raidassa.

Mistäpä muualtakaan raitoja olisi löytynyt kuvattavaksi, kuin oman pihan raidasta.


torstai 26. kesäkuuta 2014

Sininen

MakroTex-kuvahaaste on muutanut Pieni Lintu -blogiin, jossa ensimmäisen haasteen aiheena on tällä viikolla sininen. Kiertelin äsken pihalla ja kuvailin muutamaa sinistä kukkasta, mutta päädyin lopulta täysin toisenlaiseen siniseen.


Tämä sininen esine on välillä sisällä ja välillä ulkona, toisinaan sitä taas etsitään kissojen ja koirien kanssa pihan ulkopuoleltakin.

Kovasti teki mieli vielä laittaa kuva muutaman pienen sinisen kukan keskellä olevasta uudesta naapuristamme, mutta se oli jo niin kaukaa haettu sininen, ettei varmaan olisi mennyt teemanakaan läpi... Mutta käykää ihmeessä kurkkaamassa kuva edellisestä postauksesta: Supikoira ja muita naapureitamme.


Supikoira ja muita naapureitamme

Edellisestä blogipostauksesta onkin jo vierähtänyt huiman pitkä aika, joten ehkä on aika laittaa tännekin jotain elonmerkkiä. Tässä tulee ensimmäiseksi hieman uusimmista naapureistamme.

Keittiön ikkunan alla on taas alkanut kuhista. Pieni myyrä (tai hiiri, en ole varma) on touhunnut siinä viime päivinä ihan jatkuvasti. Käy nappaamassa tupon heinää ja säntää sen kanssa karviaispensaan alle ja hetken päästä sama toistuu.


Keittiön ikkunan läpi ei saa kovin hyviä kuvia, mutta en vaan malta olla yrittämättä.

Maanantaina jouduin hieraisemaan silmiäni, kun karviaispensaan vieressä käveli joku isompi otus. Jättiläishiiri? Iso rotta? Hetken kesti, ennen kuin tajusin, että siinähän menee supikoiran pentu. Salamana syöksyin hakemaan kameraa, mutta tietenkin se oli jo kadonnut, kun ehdin takaisin ikkunan luo.

Seuraavana päivänä kiertelin pihalla hieman pidemmällä putkella varustetun kameran kanssa kuvatakseni pihapiirin lintuja. Lintuja kuului vaan ei näkynyt. Yhtäkkiä näin liikettä aidan ulkopuolelta. Menin varovasti hieman lähemmäs ja tähtäsin kameralla. Mikähän siellä oikein liikkui?


Mikä tuolla kiven vierellä ruohikossa on, olisiko se supikoira?


No pikkuinen supikoirahan se siinä.

Pienen hetken tuijotimme toisiamme ja sitten uusi naapurimme päätti lähteä vähän kauemmas. Molemmat koirat olivat koko ajan pihalla eikä kumpaakaan olisi voinut vähempää kiinnostaa. Tuskin edes huomasivat. Liekö tuo supikoira muutama vuosi sitten Boden kanssa kilpaa karviaispensasta tyhjentäneen supikoiran jälkeläinen?

Pari viikkoa aiemmin pois muuttivat parvekkeen rakenteissa jossain piilossa asuneet talitiaisen poikaset. Koiraparat saivat muuton ajaksi porttikiellon pihalle, etteivät pienet vaan jäisi jalkoihin, kun harjoittelivat lentoon lähtöä suoraan terassimme edessä. Porttikielto kumottiin kuitenkin jo samana iltana, kun pikkuiset olivat päässeet matkaan.


Ruokapalvelu pelaa hyvin vielä pesästä lähdön jälkeenkin.