tiistai 28. lokakuuta 2008

Tassunalla-jengi

Saanko esitellä: Tassunalla-jengi.

Lisää kuvia ja tietoa koirista löytyy kotisivuilta, mutta viikon koirakuvan innoittamana laitan lyhyemmän esittelyn kaikista myös tähän.
Briardipoika Bode,
Baudelaire de la Chaume du Bois Dieu


Bode

Briardipoika Bode (Baudelaire de la Chaume du Bois Dieu) syntyi 5.4.06 Ranskassa.

Boden elämän keskipiste on pallo, jota ilman sillä on tylsää. Bode on todella utelias poika, joka haluaa osallistua kaikkeen puuhasteluun. Nenä tulee sujuvasti kirveen ja halon väliin ja vasara on kopsahtanut sen naamaan useaan otteeseen...

Pallo tipahtaa herkästi suusta aina lähimmän ihmisen jalkoihin (joskus myös toisten koirien). Pallon voi myös kätevästi pudottaa esim. tikapuiden alle, jos tikkailta on kohta joku tulossa alas. Tai jättää rappusille, kyllä sen joku siitä kohta potkaisee... Haravan ja lumikolan edessä pallo on takuuvarmasti, jos Bode palloineen vain on pihalla, kun joku on pihahommissa.

Unikullaksi ja aarteekseen Bode nappaa - aina kun vain pystyy - hanskan, sukan, kengän tms. myös kauppakassi käy paremman puutteessa.

Bode käy metsässä ja raunioilla etsimässä maalimiehiä ja toisinaan myös jäljestää. Näyttelyissäkin on pistäydytty muutamaan otteeseen.

Boden omalle sivulle →
* * * * * * * * * *


Pyreneittenpaimenkoirapoika Wiltsu,
Yliack de la Tuile au Loup


Wiltsu

Pyreneittenpaimenkoirapoika Wiltsu (Yliack de la Tuile au Loup) syntyi 3.11.99 Belgiassa. Ensimmäiset elinvuotensa Wiltsu asui Danielin ja Pasin kanssa. Noin 4,5-vuotiaana Wiltsu muutti laumaamme jäseneksi ja sopeutuminen sujui erinomaisesti puolin ja toisin.

Wiltsu on hellyydenkipeä pieni poika. Se tykkää loikoilla sisällä ja hyppää välittömästi kainaloon, kun joku istahtaa sohvalle. Ulkona Wiltsu viihtyy vain ihmisseurassa.

Wiltsu käy metsässä ja raunioilla etsimässä maalimiehiä. Danielin ja Pasin omistuksessa ollessaan Wiltsu kävi pokkailemassa pystejä näyttelykehistä, mutta kesällä 2009 löytyneen kiveskasvaimen ja siitä seuranneen kastraation myötä on näyttelyharrastus nyt Wiltsulta ohi.

Wiltsu on yhden pentueen isä.

Wiltsun elämää varjostaa epämääräiset huimauskohtaukset, joita ei onneksi ole enää aikoihin esiintynyt.

Wiltsun omalle sivulle →
* * * * * * * * * *

Briardityttö Missu,
Chaccado Naomi C.


Missu

2.6.1997-29.10.2009

Briardityttö Missu (Chaccado Naomi C.) syntyi 2.6.97 Vantaan Pakkalassa, missä äitinsä Riina oli mammalomalla. Muiden pentujen matkatessa kukin tahoilleen, tuli Missu Riina-mamman kanssa Pyhtäälle.

Missu eli elämänsä ensimmäiset kuusi vuotta äitinsä siipien suojissa. Äidin kuoltua, joutui Missu itsenäistymään. Se oli rankka paikka, mutta siitä selvittiin. Missu ehti opastaa ja olla esikuvana Wiltsulle 5,5 ja Bodelle reilut kolme vuotta ennen kuin luusyöpä vei mummelin sateenkaarisillalle äitinsä luo.

Missun lempipuuhaa oli keppien kaluaminen. Jos silmä vältti hetkeksikään, löytyi tyytyväinen tyttö sohvalta kepin kanssa. Useimmiten Missu kuitenkin hoiti silppurin tehtäviään pihalla tai terassilla.

Missu aloitti haku- ja rauniotreenit Wiltsun tullessa laumaamme ja niistä Missu piti todella paljon. Nuorempana Missu kävi myös jälkitreeneissä. Näyttelyistä Missu ei ollut koskaan innostunut, mutta muutamassa se kävi toki pyörähtämässä.

Missu oli maailman kiltein tyttö, aina valmis auttamaan ja pussailemaan. Missu elää ikuisesti sydämessäni ja muistoissani.

Missun omalle sivulle →
* * * * * * * * * *

Briardityttö Riina,
Garine des Princes de Conde


Riina

10.11.1991-16.4.2003

Blogissa muistellaan toisinaan myös Missun äitiä, jo vuonna 2003 maitorauhaskasvaimen takia sateenkaarisillan ylittänyttä Riinaa (Garine des Princes de Conde).

Riina syntyi Ranskassa ja tuli luokseni sijoitukseen. Riina oli ensimmäinen oma koirani ja sen kanssa touhuttiin kaikkea mahdollista.

Riina rakasti vettä ja pulikoi aina kun vain mahdollista. Myös pallo oli Riinalle kovin rakas, viimeisinä elinaikoinaan se ei luopunut pallostaan edes lenkille lähdettäessä, vaan sitä piti kantaa aina ja kaikkialle mukana.

Riinan kanssa harrastettiin pääasiassa hakua ja jälkeä. Riina rakasti huomion keskipisteenä olemista, joten näyttelykehässä esiintyminen oli sille suuri nautinto ja kyllä se paljon sai siitä nauttiakin.

Riina synnytti kaksi pentuetta.

Riina oli todellinen persoona, pieni ja pippurinen, omatoiminen tyttö. Sillä on ikuisesti oma erityinen paikka sydämessäni.

Riinan omalle sivulle →


1 kommentti:

  1. Todella mukava lukea teidänkin jengin taustoista :) lisään esittelynne tuonne Viikon Koirakuva-blogiin.

    VastaaPoista